HAMPAITA EI NYT NAURATA

Lähes viikoittain saamme lukea kiitoksia mm. Fb:n Lohjalaiset-ryhmässä suun terveydenhuollon toimivuudesta ja erityisesti sairaalan hammaspäivystyksestä. Kiitokset antavat yllättävän paljon voimia jaksamiseen meille työntekijöille. Työntekijänä tiedän, minkälaisessa kurimuksessa olemme olleet jo vuosikausia ja varsinkin korona-aikana.

Olen ollut alalla jo lähes 32 v. ja peilauspintaa on jo kertynyt.

Espoon kaupunki oli ensimmäinen työnantajani. Potilaamme olivat pääsääntöisesti lapsia ja koululaisia. Heidät tarkastettiin vuosittain ja teimme paljon ennaltaehkäisevää työtä. Raskaana olevat, rintamamiehet ja esim. diabeetikot olivat myös oikeutettuja hoitoon. Muut kävivät yksityisesti ja saivat Kelalta korvausta noin puolet maksuista. Työ oli leppoisaa ja ilman pakkotahtia.

1.3.2005 astui voimaan Hoitotakuu-laki. Ensimmäisestä päivästä lähtien seuraavat pari viikkoa vietin aikaani enemmän puhelimessa kuin osallistumalla potilaiden hoitoon. Kaikki halusivat heti kunnalliseen hammashoitoon. Meillä ei ollut tuolloin keskitettyä ajanvarausta saatikka potilastietojärjestelmää. Espoossa se otettiin käyttöön viimeisten joukossa.

Hoitotakuulaki sisältää kiireettömän ja kiireellisen hoitoonpääsyn kriteerit. Kiireetön alkoi välittömästi sakata ja hoitoajat ja hoidot venyivät pitkälle. Lienee ymmärrettävää , jos potilasmäärät moninkertaistuivat hetkessä ilman mittavia panostuksia resursseihin.

Lohjan kaupungin palvelukseen tullessani v.2012 huomasin hyvin samankaltaisen tilanteen vallitsevan täälläkin. Potilaita oli jonossa, hoitoaikoja sai odottaa, potilaat tuskastuivat, vaivat pahenivat. Kaikista ponnisteluistamme huolimatta potilaat joutuvat edelleen odottelemaan turhan kauan.

Olemme tehneet hartiavoimin töitä, suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia toimintamalleja vuosien aikana; yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kehittämistyötä teemme jatkossakin.

 Kunnat vastaavat pitkälti myös monisairaiden suun hoidosta. Hammaslääkäriltä vaaditaan paljon tietotaitoa erilaisista sairauksista ja turvallisista suunhoidollisista toimenpiteistä sairauksien yhteydessä ja tämä aiheuttaa paljon työtä. Suun laaja-alaisen perehtyneisyyden vuoksi heitä voisi kutsua suulääkäreiksi.

Koronan iskiessä v.2020 oli suun terveydenhuolto heti pahimmassa myllerryksessä mukana. Kiireetön hoito ajettiin nopeasti alas. Ainoastaan päivystystä tarjottiin erityisistä syistä potilaille. Osa henkilökunnasta siirrettiin muihin tehtäviin. Potilaat jäivät odottelemaan keskeneräisten hoitojensa kanssa. Korona aiheutti ja aiheuttaa edelleen isoja ongelmia suun terveydenhuollossa. Esim. Thl on arvioinut,että korona yksistään aiheuttaa hoitovelkaa ,jonka purku tulee kestämään 1-3 v.

Työ ei meiltä lopu. Suun terveyttäkin vaivaa huutava hoitajapula. Sitä ei korjata kouluttamalla lääkäreitä lisää. Lohjan kaupunki ja Luksia ryhtyivät purkamaan ongelmaa omalta osaltaan; aloittamalla kokeiluluontoisesti viime syksynä lähihoitajille suunterveyden osaamisalan koulutuksen Lohjalla. Toivotaan, että tälle saadaan jatkoa myös tulevaisuudessa.

Huoli suunterveydenhuollon asemasta tulevassa Hyvinvointialueessa, oli yksi isoimmista syistäni ryhtyä ehdolle vaaleissa. Siellä tarvitaan heitä/meitä ,joilla on alasta kokemusta, huoli henkilökunnan jaksamisesta, palveluiden säilyttämisen puolustamisesta ja kehittämisestä. Siksi on tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät äänestää ja ei ole yhdentekevää ketä äänestää.

Suun hyvinvointi on arvokasta ja vaikuttaa laaja-alaisesti koko kehon hyvinvointiin ja terveyteen.

Marika Heinonen (sd.)

Vastuuhoitaja,Lohjan suunterveydenhuollon päivystys

Lähihoitaja, sairaanhoito ja huolenpito

Geronomi-opiskelija

Kaupunginvaltuutettu

Aluevaaliehdokas L-U