Kylätaajamien ja haja-alueitten kaavoitus yrittäjän näkökulmasta

Uusille, asemakaavoitettaville asuntoalueille tulisi voida, kaavan siihen kuitenkaan pakottamatta, rakentaa liiketiloja asuinrakennusten yhteyteen ja tontteja tulisi varata riittävästi sekä yksityisille että julkisille lähipalveluille. Vanhoilla asuinalueilla voitaisiin esimerkiksi kadunvarsipysäköintiä kehittämällä ottaa pysäköintialueita nykyistä arvokkaampaan käyttöön. Taajamat kaipaavat yleensä tiivistämistä.

Kylien reuna-alueilla ja haja-asutusalueilla tulisi mahdollistaa sivuasunnon tai talousrakennuksen sijaan rakennettava toimitila ympäristöä häiritsemättömälle liiketoiminnalle. Tämä mahdollistaisi haja-asutusalueiden suurilla tonteilla asumisen ja työnteon yhdistämisen, mikä lisäisi omalta osaltaan kylien työpaikkaomavaraisuutta ja vähentäisi työmatkapendelöintiä. Oma vaikutuksensa tällä olisi myös mikroyritysten syntyyn ja kasvumahdollisuuksiin.

Kaavoituksessa pitää olla se kuuluisa maalaisjärki mukana. Kaavoitetaan pääosin sinne, missä tontit käyvät kaupaksi. Kylissä tulee olla aina tontteja tarjolla niille, jotka haluavat muuttaa kaupungista väljempään ympäristöön, taajamien reuna-alueilla tarvitaan pienteollisuustontteja.

Kunnallistekniikan taloudellisuus edellyttää suhteellisen tiivistä rakentamista, joten rakentakaamme kyläkeskukset tiiviisti, matalaa ja puusta. Kylien keskustojen tiivistämistä voisi tehdä myös nykymalliin suunnittelutarveratkaisuilla, kiinteistökohtaisin luvituksin, kantatilamitoituksen estämättä. Usein tämä kuitenkin kaatuu valmistelevan virkamiehen jarrutukseen tai viimeistään ELY-keskuksen valitukseen hallinto-oikeuteen. Muitakin keinoja tarvitaan. Alueilla, joissa asemakaavoitustarvetta ei ole eikä tule, voitaisiin laatia mitoitukseltaan sallivampia osayleiskaavoja, täysin uudenlaisella mitoituksella. Ainakin Nurmijärvellä ja entisessä kotikunnassani, Sipoossa tätä on jo kokeiltu.

Kyläkeskuksessa kantatilaperiaate heitetään romukoppaan ja rakennuspaikkojen määrä päätetään kiinteistökohtaisesti ns. hyödyllisyysvyöhykkeitä soveltaen. Rakennuspaikkoja tulee tällä menetelmällä kyläkeskukseen huomattavasti lisää, kylä tiivistyy kaavoituksen keinoin ja pysyy elinvoimaisena. Tiet, kadut ja oleva kunnallistekniikka ovat tehokkaassa käytössä. Koulut, päiväkodit, terveysasemat ja yksityiset palvelut säilyvät.

Tulevassa sote- ja kuntauudistuksessa ELY-keskusten valtaa ohjata maankäyttöä, rakentamista ja kaavoitusta kavennetaan merkittävästi ja päätösvaltaa siirretään takaisin kuntiin. Lohjalla on nyt loistava mahdollisuus kehittyä kunnaksi, joka tarjoaa asukkailleen ja kuntaan muuttaville perheille mahdollisuuden monimuotoiseen asumiseen, työntekoon ja yrittämiseen ilman ulkoa tulevaa, pakottavaa ohjausta.

Onhan meillä tähän tarvittava luovuus ja poliittinen tahto? Onhan.

Sami Virpiö

kuntavaaliehdokas