Lohjan talousarviosta 2017 ja – suunnitelmasta 2018-2019; ajatuksia ja kysymyksiä

Terveydellisistä syistä johtuen olen joutunut olemaan pois luottamustehtävistä joulukuun alusta ja kuntoutumisaika taitaa vielä kestää helmikuun loppuun asti. Aktiiviselle ihmiselle kova kokemus.

En pystynyt osallistumaan sd-ryhmän, en myöskään valtuuston keskusteluun Lohjan talousarviosta. Nyt minulla on ollut aikaa lukea asiakirjaa oikein ajan kanssa. Jotkut asiat mietityttävät ja olisivat vaatineet lisävalaistusta.

Sitovien tavoitteiden Elinvoiman ja Hyvinvoinnin kohdille oikein odotin ja pidin itsestään selvyytenä viittausta Kuntalakiin 2015, 22§ : ” Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista voidaan edistää erityisesti järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun.” Hallituksen esityksessä keskeisenä keinona talouden suunnitteluun osallistumisen edistämiseksi on mainittu osallistuva budjetointi (Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 2014, 151).

Ei siis riitä suunnitelmassa mainitut: (s. 9) ”lähidemokratian tukeminen”,(s. 13) ”aktiivinen asukkaiden mielipiteiden kuuleminen” tai (s. 6) ”kuudella alueella toimii alueellinen kehittämisryhmä”.

Osallistuva talousarvio tarkoittaa sitä, että esim. Porlan ympäristöstä kiinnostuneille kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus 50 000 €:n määrärahalla toteuttaa alueen kunnostaminen. Siinä päättäjät eivät ole ”besserwissereitä”, ainoastaan virkamies valvoo laillisuutta.

Hyvät luottamushenkilöt ja virkamiehet, on aika paneutua OSALLISTUVAAN TALOUSARVIOON ja sen mahdollisuuksiin, jo lainkin velvoittamana. Suomessa on kokemuksia, vaikka tällaisenaan kuntalaisen osallistaminen eli tämä teoreettinen malli on aloitettu vasta 2000-luvun alussa. Osallistuvan talousarvion toteutuksista löytyy jo tieteellisiä tutkimuksia, joista tietoa voi ammentaa.

Seuraavat talousarviossa esiintyvät lauseet tulee todentaa; ”Säästö muodostuu seuraavista täyttämättömistä tehtävistä”. Ja sitten on luettelo henkilöitä: virkoja ja toimia, jotka kenties ovat siirretty jollekin muulle alueelle. Eli säästö tulee kenties ko. toimielimelle, mutta lisääntyy vastaavasti toisella alueella.

Ilolla on huomattava uusi asiakokonaisuus; TIEDOLLA JOHTAMINEN. Tarkoitus on tuottaa oikeaa, asianmukaista ja ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi. Tähän perustaen pyydän nyt heti yhteenvedot henkilöstön sijoittumisista toimielin, tulosalue ja tulosyksikkö kohtaisesti. Siinä näkee selvästi henkilöstön sijoittumispaikat ja ne organisaatiomuutoksen tuomat henkilösäästöt. Henkilöstöjaoston jäsenenä toimineena tiedän, että perusluettelot ovat olemassa, niissä on helppo miinustaa ja plussata.

Esitän myös, että kaivosmuseon toiminnasta kiinnostuneet päättäjät saavat selvät tilastot: kävijämäärät, tulot, menot, palkat vuokrat jne. Nyt suunnitelmassa oli jo lisärahoitustarve mainittu.

Toukokuun lopussa päättyy tämä nykyinen luottamustehtäväni, niin varmasti saan kyseisen henkilöstölaskelman ennen toukokuun loppua. Varmaan moni muukin henkilö on siitä kiinnostunut.

Edellä vaatimani henkilöstöluettelo selventää nyt käyttöönotettua ”henkilöstötyövuosi”-mittaria. Henkilöstöluettelosta voi nähdä todelliset henkilömäärät työtuntiprosentteineen.

Taloussuunnitelmassa esitettyyn prosessikeskeiseen kehittämiseen ja prosessijohtamiseen olisi paljonkin kommentoitavaa. Tämä prosessikeskeinen kehittämisstrategia keksittiin Amerikassa aikoinaan, kun resurssiohjaus- ja tulosohjausmallit eivät enää tuottaneet rahaa konsulttien kassaan. Suomessa resurssiohjauksen parhaat päivät olivat 1990-luvulla.

Lohjan resurssimalleista toivon, että resurssikaaviot ovat kunnossa ja varsinkin perusajatus, että suunnitelmassa edetään alhaalta ylöspäin. Myös niiden palkankorotusten kohdalla, joista tulee kyselyjä. Aikanaan olin itse konsultti Pentti Sydänmaanlakan koulutuksessa, josta hyvä ohje on jäänyt mieleeni ja yritin sen aina viran hoidossani muistaa:  ” On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa”.

Länsi – Uusimaa-lehdessä 18.1. oli mielenkiintoinen vertailu Vihdin johtoryhmän palkoista. Voisiko saada lehteen saman vertailun Lohjan kohdalta?

Lohjan taloussuunnitelman loppu on varmaa ja ymmärrettävää tekstiä. Tämä osio on varmaan  talousjohtajan tekemää faktaa, joka antaa hyvän taustan ymmärtää taloustilannetta ja sen haasteita.

Ihan viimeisenä on liiteosa, jossa on Lohjan kasvustrategia 2013 – 2021 sellaisenaan, kun valtuusto siitä aikanaan päätti. Uudella valtuustolla on vastuullinen tehtävä tarkistaa ja ajanmukaistaa Lohjan kasvustrategia.

Pirjo-Leena Forsström

Lohjan valtuutettu, sd.