Ensi vuonna 2019 on taas vuorossa eduskuntavaalit

Viimeiset vuodet Suomen politiikassa ovat olleet pitkästä aikaan varsin vaiherikkaita. On ollut splitattuja puolueita, homoklubeilla esiintyviä puoluepomoja ja erilaisissa rahakorvauksissa esille tulleita kansanedustajia, mutta samalla tavalla edetään kuin ennen, eli taas on kohta aika vaaleilla valita uudet kansanedustajat Eduskuntaan istumaan ja puhumaan kansalaisten puolesta.

Viime vuodet ovat myös menneet paljon SOTE-asioista puhuttaessa ja maakuntavaaleista vääntäen. Kukaan ei oikeastaan vieläkään tiedä, miten käy koko SOTE-uudistuksen, tai mitä maakuntavaalit ja maakuntahallinto tuovat mukanaan. Ensimmäiset maakuntavaalit voivat tulla jo tulevana toukokuuna tai sitten vasta 2021…… aika näyttää sen. Vuodesta 2021 lukien maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.

Talouden kanssa kamppailemista

Lohjakin valmistautuu omalta osaltaan ja puolueiden toimesta tuleviin eduskuntavaaleihin – sitä kuinka monta edustajaa Lohjan talousalueelta listoille nostetaan saadaan vielä odottaa tovi, mutta eiköhän sinne muutama tuttu lohjalainen poliitikko etene.  Ainakin Lohjan kaupunginvaltuuston jäsenistä voisi listoille kuvittelevan tulevan mm. Joona Räsäsen, Jani Melingin, Laura Skaffarin, Riikka Slunga-Poutsalon, Piritta Poikosen, Lassi Huhtalan, Merja Eräpolun – tai sitten ei – nämä nyt ovat vain ilmaan heitettyjä nimiä tässä vaiheessa ja ilman mitään todellisuus pohjaa. Joona onkin tällä hetkellä se lohjalainen SDP:n kansanedustaja.

Vaalien voittaminen kuin pokeria pelaisi

Vaalit ovat vähän kuin Unibet Pokerin pelaamista, vasta lopussa ratkeaa kenellä oli paras käsi, ja kuka vei voiton. Politiikka on siitä erikoinen asia, että viime vuonna 2017 Lohjan päättäjät kertoivat että on tapahtunu käänne parempaan suuntaan taloudessa, mutta nyt 2018 onkin käynyt ilmi, ettei se ehkä sittenkään ollut niin. Lohja kamppailee vääräänsuuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä vastaan sulkemalla pienempiä kouluja saadakseen aikaan euromääräisesti pienehköjä säästöjä. Jos Lohjan tasolla käydään kansalaisten/kuntalaisten ja päättäjien välillä keskustelua taloudenluvuista, niin ehkä sitä keskustelua pitäisi käydä enemmän myös eduskuntatasolla.

Yhdysvalloissakin on paljon puolueita mutta käytännössä vauhdin määräävät ja ovat määränneet jo vuosikymmeniä kaksi puoluetta: demokraatit ja republikaanit

Mistä puolueesta suurin?

Edellisissä 2015 vaaleissa voittajaksi nousi Keskusta, joka sai nostettua kannatustaan yli 5 prosentilla. Toiseksi suurin puolue Suomessa on Kokoomus ja sitä seuraa heit SDP. Vaalien jälkeen väliin mahtui vielä Perussuomalaiset, mutta kaikki tietävät mitä puolueelle tapahtui vaalien jälkeen – se jakautui kahtia.
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus nousi Ahvenanmaan, Lapin, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä. Vilkkainta äänestäminen oli Helsingin vaalipiirissä, jossa äänesti 75,1 prosenttia äänioikeutetuista. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin myös Uudenmaan (72,4 %), Vaasan (72,0 %), Varsinais-Suomen (71,0 %) ja Pirkanmaan (70,5 %) vaalipiireissä.

Vaalikampanjat käyntiin

Näin syksyn alkaessa vähitellen päästä käyntiin aletaan puolueissa kaivaa jo puolustus- ja hyökkäysasemia kohti vaaleja. Osa tulevista ehdokkaista ovat jo nyt varmasti selvillä ja vaalibudjeteita on kerätty ja suunnitelmia tehty, mutta varmasti on vielä osa, jotka eivät ole tehneet päätöksiään. Ja kyllähän tälläkin kertaa muutama kansanedustaja itse päättää, että nyt sai riittää kansanedustaminen ja he siirtyvät muualle toisiin tehtäviin tai sitten eläkkeelle. Lopettavia edustajia ovat mm Markku Rosi ja kenties viime aikoina varsin negatiivisesti rahasotkujensa kanssa julkisuudessa ollut vihreiden Jani Toivola, joka ainakin omien sanojensa perusteella ei tule pyrkimään enää uudestaan eduskuntaan – ainakaan näissä vaaleissa.

Mielenkiintoista on nähdä kun ensi vuoden puolelle päästään, millaisille teemoilla ja millaisilla välineillä edustajat tulevat esille. Miten käytetään televisiota, radiota, podcasteja, blogeja, lehdistöä, kotisivuja, sosiaalista mediaa.