Mitä asioistamme päätetään aluetasolla – tämän vuoksi äänestäminen on tärkeää

Aluevaalit ovat keskeinen osa suomalaista demokratiaa, ja niissä valitaan hyvinvointialueiden valtuustojen jäsenet. Näitä vaaleja kutsuttiin aiemmin nimellä maakuntavaalit, mutta uudistuksen myötä niille vakiintui nimitys aluevaalit. Hyvinvointialueet, kuten omamme: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, vastaavat laajasta joukosta asukkaiden arkeen vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Siksi on tärkeää ymmärtää, että jokainen ääni vaikuttaa siihen, ketkä päättävät alueemme terveyspalveluiden, lasten, nuorten, ikääntyneiden ja erityisryhmien hyvinvoinnista.

Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, ja sen päätökset heijastuvat suoraan asukkaiden arkeen. Valtuusto määrittelee esimerkiksi talousarvion ja strategian, joiden pohjalta hyvinvointialueen palvelut järjestetään. Lisäksi se valitsee aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan, jotka vastaavat toiminnan käytännön toteuttamisesta. Äänestämällä aluevaaleissa asukas vaikuttaa siihen, millaiset arvot ja painotukset ohjaavat oman alueen päätöksentekoa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vaikuttaa koko elämänkaareen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista. Tämä tarkoittaa, että suuri joukko ihmisiä on saman palveluorganisaation piirissä – palveluiden tasapuolinen ja toimiva järjestäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Hyvinvointialueen tehtävänä on tarjota kaikille asukkaille yhdenvertaiset mahdollisuudet terveyteen ja hyvinvointiin, riippumatta siitä asuuko suurkaupungissa tai pienessä kunnassa.

Hyvinvointialueen päätökset vaikuttavat laajasti eri väestöryhmiin. Lapsiperheiden palveluista ikääntyneiden hoivaan ja erityisryhmien tukipalveluihin – jokainen päätös voi vaikuttaa palveluiden laatuun, saavutettavuuteen ja sujuvuuteen. Onkin tärkeää, että aluevaltuuston kokoonpano edustaa aidosti alueen asukkaiden tarpeita ja arvoja.

Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus aluetasolla

Yksi keskeisimmistä aluevaltuuston vastuista on päättää terveyspalveluiden järjestämisestä. Tämä kattaa terveysasemat, hammashoidon, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoidon. Päätöksillä määritellään muun muassa, missä ja miten palvelut järjestetään, kuinka nopeasti niihin pääsee, ja miten niihin saa yhteyden. Laadukkaat terveyspalvelut eivät synny sattumalta, vaan ne ovat seurausta hyvästä suunnittelusta ja pitkäjänteisestä päätöksenteosta.

Sosiaalipalveluissa aluevaltuusto linjaa aikuisten ja erityisryhmien palveluiden toteuttamista. Tämä tarkoittaa muun muassa tukea asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja työllistymiseen. Palveluiden sujuvuus vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen – monelle ne ovat arjen perusta silloin, kun omat voimavarat ovat koetuksella. Alueelliset päätökset voivat joko vahvistaa tätä perustaa tai tehdä siitä hauraamman.

Perheiden ja lasten palvelut alueellisessa päätöksenteossa

Perhekeskukset, neuvolat, lasten kuntoutuspalvelut ja lastensuojelu kuuluvat aluevaltuuston päätäntävaltaan. Näiden palveluiden kautta tuetaan lapsia ja perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen tuki on paitsi inhimillisesti arvokasta, myös taloudellisesti järkevää, sillä se ehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmin. Aluevaltuusto päättää, kuinka paljon panostetaan ennaltaehkäiseviin toimiin ja kuinka perheiden tarpeet huomioidaan palveluiden suunnittelussa.

Lastensuojelun kohdalla alueellinen päätöksenteko korostuu erityisesti. Resurssit, osaaminen ja toimintatavat vaikuttavat siihen, miten nopeasti ja laadukkaasti lapsi saa apua. Hyvinvointialueen on huolehdittava, että lastensuojelussa on riittävästi henkilöstöä ja että työntekijöillä on mahdollisuus toimia lasten edun mukaisesti. Tämä on mahdollista vain, jos alueen päättäjät asettavat lapset etusijalle päätöksissään.

Ikääntyneiden palvelut ja arjen sujuvuus

Ikääntyneiden hyvinvointi on kasvava osa hyvinvointialueiden vastuualuetta. Palvelutarpeet lisääntyvät, kun väestö ikääntyy, ja palveluiden kysyntä kasvaa. Aluevaltuusto päättää kotihoidon, palveluasumisen ja muiden ikäihmisten tukipalveluiden laajuudesta ja toteutuksesta. Näiden päätösten vaikutukset näkyvät suoraan ikäihmisten arjessa – voiko vanhus asua kotona turvallisesti, saako hän tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti?

Toimivat palvelut ovat myös omaisten ja läheisten näkökulmasta tärkeitä. Kun palvelut ovat selkeitä ja helposti saavutettavissa, läheisten on helpompi osallistua hoivan tukemiseen. Siksi aluevaltuuston päätösten pitää olla sekä asiakaslähtöisiä että käytännönläheisiä. Ymmärrys arjen haasteista auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Digitaalisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta – me saamme Lunnan

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella otetaan huhtikuussa 2025 käyttöön Lunna, uusi digitaalinen asiointipalvelu. Sen tavoitteena on tarjota asukkaille sujuvampi ja selkeämpi yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Moni kokee nykyisen puhelinpalvelun sekavaksi, ja erityisesti takaisinsoittoihin liittyvä epävarmuus kuormittaa sekä asiakkaita että henkilöstöä. Lunnan kautta asiointi on tarkoitettu ensisijaiseksi yhteydenottotavaksi, vaikka perinteiset palvelukanavat säilyvätkin vaihtoehtona.

Huhtikuussa käyttöönotettavat Lunnan toiminnallisuudet kattavat chatin ja kiireettömät viestit terveysasemilla, neuvoloissa, hammashoidossa ja Seniori-infossa. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden omaehtoisuutta ja nopeuttaa yhteydenpitoa ilman turhia odotuksia. Kun viestintä on keskitetty ja helppokäyttöinen, myös palveluiden laatu paranee ja asiakaskokemus kohenee.

Palvelut laajenevat – digitaalisuus ei jää pintaan

Lunnan kehittäminen ei jää yhteen käyttöönottoon. Toukokuusta alkaen palvelut laajenevat kuntoutuspalveluihin, ja syksyllä 2025 mukaan tulevat muun muassa aikuisten sosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vammaispalvelut. Näin Lunna palvelee entistä laajempaa käyttäjäkuntaa ja mahdollistaa sujuvamman asioinnin monissa eri tilanteissa. Digitaalisuus ei siis ole vain teknologiaa, vaan käytännöllinen väline parempaan palveluun.

Videovastaanotot tulevat osaksi palveluvalikoimaa syksyllä 2025. Tämä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman yhteydenpidon ammattilaisten kanssa, mikä helpottaa erityisesti liikuntarajoitteisten ja syrjäseudulla asuvien palveluiden saavutettavuutta. Tavoitteena on tehdä asioinnista arkeen sopivaa ja ihmisläheistä, teknologian avulla.

Nämä ovat siis asioita, joiden päättäjiksi valitsemme henkilöitä aluevaltuustoon.